turku kv.

Ihanaa kuun vikaa lauantaita multa ja tuoreelta ROP -pennulta! Shibakehä alkoi jo kymmeneltä, joten oltiin hyvissä ajoin Turun messukeskuksessa valmiina testaamassa kehää ja hiomassa viimehetken juttuja. Eilen treenatessa neiti pisti niin pahasti pannalleen vastaan, ettei siitä olis tullut tänään yhtään mitään - onneksi kasvattaja toi muutamat puolikuristavat testiin, jotka osoittautuivatkin ihan unelmaksi neidin kanssa! Varmaan ei oo ikinä kulkenut noin nätisti kehässä, tosin ekalla yhteisellä kierroksella vielä vedettiin hieman kun sisko meni siinä ihan edessä, mutta pöydän jälkeen omalla vuorolla oli niin mallikasta! Seisotuskin onnistui tosi hienosti, muutamaan kertaan otettiin asennot uusiksi pienen kierroksen kautta kun alkoi turhauttamaan seisoskelu, mutta oon silti todella tyytyväinen tuon jaksamiseen ja käytökseen yleisestix) Jos joku paikalla ollut sattuu tätä lukemaan, niin kertokaa ihmeessä miltä näytti.
Ja kuvia olkaahyvät, muutamat hieman epätarkkoja kun yritin zoomailla että meidät ees erottais:


Niin ja tuomarina meillä oli Erna Upmeijer, josta tykkäsin itse todella paljon ja Novakin lähti kehästä yhtä positiivista kokemusta rikkaampanax) Antoi selkeästi ohjeita, oli aurinkoinen ja hymyilevä ja erittäin mukava ja käsitteli koiraa hyvin ja tarkasti.

maaliskuun aloitusta.

Vihdoin saan aikaiseksi taas pienen hiljaiselon jälkeen kirjoittaa kuulumisia tännekin! Meillä on ihan selkeästi alkanut pieni esimurrosikä ja kaikenlainen rajojen ja hermojen koetteleminen on tällä hetkellä aika kovaa huutoa. Selvimmin tuo näkyy lenkillä, jossa ollaan menty hihnakäytöksessä suuria harppauksia taaksepäin. Taino mentiin, nakkipaketin voimalla ollaan taas päästy hiomaan sitä paremmaksi ja eilen tehtiin jopa läpimurto; käveltiin koirapuistoon asti ilman yhtäkään vetäisyä! Aiemmin kun tuo on vetänyt itsensä kakomisen partaalle kun on tajunnut mihin ollaan menossax) No mutta, eiköhän se tästä!


Sunnuntaina suunnattiin pitkästä aikaa mätsäreihin, sillä muhun iski yhtäkkiä paniikki hyvin pian edessä olevista ekoista oikeista näyttelyistä! Meillä on jäänyt tuo näyttelyharjoittelu todella vähälle ja sen kyllä huomasi, tai sitten oli vaan liian hyvää herkkua mukana kun Nova pomppi jatkuvasti mua päin tai yritti tarjota vaikka minkälaista temppua sen saamiseksi:D Siitä huolimatta saatiin punainen nauha, mutta sijoitusta värikehässä ei tällä kertaa tullut. Tosin mukana oli todella upeita pentuja, joten hyvinkin oikeudenmukaisesti meidät rankattiin sieltä viimisten joukossa ulos ja neljän kärkeen jäi sinne kuuluvatkin!

Vielä taidetaan ensiviikolla ehtiä käymään yhdet läpi ennen loppukuuta, ja sitten onkin petrattava kuivaharjoittelujen kanssa ihan kotosalla. Pöytä meni jälleen onneksi todella hienosti, peppu pysyi ylhäällä ja hampaatkin annettiin tutkia oikein mallikkaasti. Seisominenkin sujuu jo kohtalaisen hyvin, tällä kertaa vaan kävi niin, että tuomari katsoi hyvin kauan muualle jolloin Nova olisi hienosti seisonut, ja pitkän seisottamisen jälkeen turhautui ja alkoi tosiaan tarjota kaikkia muita temppuja just silloin kuin meitä katsottiin...x( Niin ja jos kuvista ihmettelette miksi meillä on panta noin hassusti alhaalla, nuo koittelut on aloitettu myös näyttelypantaa vastaan, eikä neiti suostu ottamaan askeltakaan jos se on oikeassa kohdassa paljon ylempänä - ei edes nakin perässä. Tällä kertaa siis tällainen hätäratkaisu, tätä lähdetään siis ehdottomasti myös työstämään ennen Turunnäyttelyä!


Vielä muuta höpinää, Novalla on tuo korkeuskasvu aikalailla nyt pysähtynyt ja omien epävirallisten mittausten mukaan tuo olisi juuri siinä alarajoilla eli 37cm. Painoa on hieman reilu 7kg eikä sitäkään varmaan enää paljoakaan lisää tule, joten pieni shibaneiti tuosta mun röhnöstä jääx) Selkä jatkaa tummumistaan, tästä viimeisestäkin kuvasta saattaa huomata, kuinka mustaa karvaa alkaa kasvaa jo kylkiinkin ja häntä tuntuu tiukentuneen siitä löysästä kippurasta mitä pentuna oli, yhtenä päivänä mä olin jopa näkevinäni sen melkeen kahdella kierteellä:D Toivottavasti ei kuitenkaan niin tiukaksi mene, hyvin se vielä liikkuessa suoristuu ja vaihtaa puolta 'mielensä' mukaan.

Mutta sellaista, mä koitan taas jaksaa kirjoitella meidän kuulumisia hieman useammin, ihan viimeistään tietenkin tulee sitten juttua miten meillä nuo ekat näyttelyt meni!

agilitytreenausta.


Heipsan ja ihanaa viikonalkua! Eilen käytiin taas pitkästä aikaa treenailemassa agilitya muun shibaporukan kanssa ja muutaman viikon tauko kyllä näkyi. Nova oli niin innoissaan päästessään radalle pitkästä aikaa, että korvat unohtuivat samantien kun astuttiin sisälle ja omalla vuorolla aika meni lähinnä ympäriinsä riehumiseen ja esteitten omatoimiseen treenaamiseen:D Ne harvat kerrat kun sain neidin kiinni saatiin hiukan treenattua sitä, että sinne esteeseen mennään nimenomaa minun käskystäni ja lähettäminen onnistuikin tuolloin ihan hyvin, mutta erikseen ei varmasti tarvitse mainita, että vierellä pysymistä ja ohjeitten kuuntelemista tarvitsee vielä treenata ja reippaasti:D toisinsanoen siis häiriökestävyyttä mielenkiintoisissa paikoissa, kotona tuo tottelee kuin unelma heti kun kaivan namit esiin ja sanon, että aletaan vähän treenaamaan.


Tämä kuva paljastaa musta niin oleellisesti tuon shiban luonteen:D Omistaja maanittelee vaikka millä, yleensä nimenomaa sillä keinolla jolla on parhaiten onnistunut koiraa muuten motivoimaan (meidän tapauksessamme namit), mutta joskus ei vaan kiinnosta:D Tosiaan, välillä mietin miksen päätynyt johonkin paimenkoiraan tai vastaavaan... Ei vaan, on tämä silti niin mun rotu, sitäpaitsi onnistumiset tuntuvat vastoinkäymisten jälkeen tuplasti hienommilta!


Lähetykset ovat tosiaan vielä näinkin liioiteltuja, mutta siihen asti kunnes Nova oppii ymmärtämään nuo käskyjen perusideat sekä ennenkaikkea käskyt itsessään, mennään tällä linjalla. Täytyy kyllä tunnustaa, että oli niin hieno katsoa jo vähän vanhempien tekemistä ja menemistä, pääsispä pian tämänkin penskan kanssa kunnolla vauhtiin!

lisää mätsärijuttuja.

... Ja taas joudun vaan pikaisesti kirjoittamaan tekstin alkuun ja heittämään kuvat loppuun tässä kiireessä:D Aiemman postauksen jälkeisiä tapahtumia: viime sunnuntaina oltiin toisissa mätsäreissä, joissa meni jo ihan huipusti paremmin ja Nova sijoittui yli 50 pennun joukosta SIN4! Tänään suunnattiin puolestaan kohti Saloa, jossa oli myös hurja määrä osallistujia vaikka pennut oli tällä kertaa jaettu pieniin ja isoihin Loimaan tavoin, kun viimekerralla oltiin kaikki samassa.

Kävely on parantunut hurjasti, ja Novan liikkuminen oli jo todella itsevarmaa ja nättiä! Pöydällä puolestaan arasteltiin tällä kertaa hieman, sillä vaihtuvat hampaat taitavat ärsyttää eikä suuhun päästetä muita. Aiemmin kun tämä nimittäin on ollut se helppo juttu. No mutta, eiköhän se tuosta kun kokemusta tulee eikä suussa tunnu enää ilkeältä.

Tän päivän saldo oli siis ensimmäistä kertaa punainen nauha ja lopulta värikehässä sijoitus kolmanneksi! Huippua:)

ensimmäinen match show!

Pitkästä aikaa! Mulla nousi kuume viimeöisen valvomisen ja tämänpäiväisen super kylmän sään ja odottelun seurauksena, joten ajatus ei valitettavasti nyt kulje mitenkään jäsennetysti. Höpisen siis nopeasti kaiken tekstin tähän alkuun ja laitan loppuun muutamat päivältä kertyneet kuvat:)

Aamupäivällä puoli kymmenen aikoihin suunnattiin siis auto Turusta kohti Loimaata, jossa Loimaan Seudun Kennelkerho järjesti tänään match show'n eli tietämättömille hieman vapaamuotoisemman koiranäyttelytilanteen. Me lähdettiin paikalle ihan puhtaasti hakemaan kokemusta kehästä - sekä koira että omistaja - ennen maaliskuun 'kunnollista' koiranäyttelyä. Muutamat mätsärit tähän vielä mahtuu näittenkin jälkeen ennen tuota, joten onneksi ei tarvitse ihan debytoida oikeassa näyttelyssä!

Oltiin neljäntenä parina kehässä yhdessä chihuahuan kanssa ja ensiesiintyminen meni Novan pienestä jännityksestä ja tottelemattomuudesta huolimatta tosi hienosti! Välillä joutui hieman repimään oikeaan suuntaan kun kaikki muut hajut ja koirat olisivat kiinnostaneet paljon enemmän, mutta kyllä neiti ihan omin jaloin suostui ravaamaan välistä oikeinkin hienosti! Pöytä puolestaan meni alusta asti todella hienosti, Nova seisoi (ainakin melkein) asennossa paikallaan häntä pystyssä pysyen ja antoi tutkia hampaat ja muut todella nätisti. Tuomari nauroikin että ompa kyllä niin rodunomainen shiba kun muuten pysyttiin todella hienosti, mutta heti kun tuomari siirtyi tutkimaan takapäätä niin Nova tuhahti, katsoi mua epäilevästi ja meinas kovasti istahtaa:D 

Lopputuloksena saatiin siis sininen nauha ja vielä lopuksi sinisten kehässä päästiin kuuden parhaan joukkoon. Huippua! Nova sai tuomarilta palautetta: 'Poikkeuksellisen hieno rotunsa edustaja ja todella nätti siluetti. Rohkea ja itsevarma pentu.' Tästä on hyvä jatkaa (etenkin tuota kehässä liikkumista harjoitellen) :)






joulukuun kolmas.

Ihanaa joulukuun alkua; meillä on tosin ollut kuusi pystyssä jo marraskuun alusta, mutta nyt viimeistään voi alkaa odottelemaan ja fiilistelemään lähestyvää aattoa! En ole pitkään aikaan myöskään ehtinyt tänne blogin puolelle, päivät menevät hirmuisen nopsaan töissä ja loppuaika neidin kanssa kotona uutta oppien ja muuten vaan riehuenx) Niin outoa ajatella, että loppuviikosta Novalle tuleekin jo 4kk täyteen! Tänään mulla onkin ollut vapaapäivä ja ulkonakin sattumalta upea ilma, joten käytin mahdollisuuteni samantien hyväksi, istutin penskan parvekkeen sohvalle ja aloin pitkästä aikaa räpsimään kunnollisia kuvia kamerallani! Kyllä, nyt saan taas siirrettyä kuvia koneelle asti!


Heittelehtivän sään vuoksi Nova on alkanut tiputtelemaan jo pentukarvaansa melko huolella, väritys vaihtuu kovaa vauhtia ja joka paikka tuntuu olevan täynnä karvoja! Ahkerasti harjaillaan neitiä päivittäin, mutta oma peti ainakin on muuttunut mustasta vaaleaksi noin viikossa ja nyt tätä kirjoittaessani läppärin näppäimistölläkin on tainnut joku käydä pudottelemassa... Harjaaminen on myös hieman hankalaa, ei siksi että Nova ei tykkäis siitä vaan siksi, että harja on ehkä hauskin ikinä ja sen kanssa olis ilmeisesti paljon kivempi leikkiä kuin istua paikallaan kun mamma sukii! Nova pyörii kun hyrrä yrittäen läpsiä ja haukahdella ja haastaa kyseistä esinettä leikkiinx) Ihan tyhmä kun se ei innostu!


Ruokapusseja meillä on kulunut pian kolme 2kg kokoista ja ateriarytmi on edelleen tuo kahdesti päivässä, joskin viimepäivinä on alkanut esiintyä selkeästi ruokahalun painottumista iltaan. Aamuruokaa on alkanut jäädä kippoon kamalasti kun taas illalla hotkaistaan kaikki heti ja tunnin sisällä aletaan jo vinkua lisääx) Vielä en kuitenkaan uskalla siirtyä vain yhteen annokseen päivässä, mutta olen suunnitellut siirtyväni 'puolibarffiin' eli toisella aterialla raakaa ja toisella nappulaa, joten täytyy seurailla josko se auttaisi. Kaikki pussit meillä ovatkin olleet eriä, ensimmäinen kasvattajalta tullut ruoka oli Golden Eaglea, jonka jälkeen ollaan käytetty ennen pennun kotiutumista tarjouksesta valmiiksi ostetut ruokapussit - toinen Canagania ja toinen Pure Naturalia. Jälkimmäisen olen huomannut aiheuttavan Novalle hirveää röyhtäilyä, joten sitä tuskin ostetaan enää pussin loputtua. Vielä on jäljellä yksi pussi Barking Heads -merkiltä jota olen alkanut jo sekoittelemaan tuohon Pure Naturaliin, mutta luulen palaavani tuohon Golden Eagleen sen jälkeen. Se on kuitenkin näyttänyt sekä maistuvan että muuten soveltuvan neidille parhaiten.


Pentukurssi päättyikin muutama viikko sitten ja sieltä tarttui todella hyödyllisiä taitoja sekä myös tietoja mukaan. Mä olen aika mestari unohtamaan namit kotiin aina ulos tai muualle lähtiessä, joten haastavimmatkin tilanteet olisi jo varmasti selätetty kunnialla jos olis ollut joka kerta jotain millä motivoida ja kiinnittää koiran huomio itseen. Yleisesti menee kuitenkin todella hyvin, täällä menee niin paljon autoja ja pyöräilijöitä ja muita ihmisiä sekä koiria jatkuvasti ohi, että enää niistä ei olla onneksi moksiskaan. Lajitoverit tottakai aiheuttavat vieläkin pientä intopuhinaa ja pyörimistä hihnassa, mutta tilanteen saa onneksi hyvin helposti laukeamaan. Ehkä ärsyttävin ongelma meillä on tällä hetkellä vetäminen, jota ei siis todellakaan esiinny aina, vaan yleensä lenkit sujuvatkin erittäin mallikkaasti neiti tiukasti mun vierellä tai hieman edellä hihna kuitenkin löysällä kulkien. Kuitenkin välillä on myös niitä ihania päiviä, kun Nova päättää että 'nyt mä en tottele, nyt en jaksa madella tuon ihmisen vauhtia vaan nyt mennään mun ehdoilla!' ja sitten vain lyhyeenkin pissatuslenkkiin saa kulumaan yli puoli tuntia metrin välein pysähdellen. Tiukkana pitäis pysyä, mutta vähemmästäkin sitä turhautuu kun on oikeasti kulkenut sellasen kilsan matkan jatkuvasti kaavalla: jämäkkä pysähdys > 'odota' -käsky > koira pysyy paikallaan nätisti hihnan löystyttyäkin > kävelen koiran kohdalle > 'vapaa' -käsky > otat yhden askeleen ja sama alusta. Tunnustan, että loppulenkistä olen muutaman kerran napannut koiran kainaloon ja kantanut sitten kun ei osata vetämättä kävellä itse. Äh!


Ollaan käyty ahkerasti lemmikkiasemalla pentutreffeillä ja muutaman kerran jo puistoilemassakin tuttujen koirien treffaamisten lisäksi, ja Novassa on ainakin huomannut todella suuren kehityksen siinä miten muitten kanssa käyttäydytään! Alkuun kun leikittiin lähes pelkästään Neron kanssa, tottui tuo vähän rajumpaan sisaruspainiin ja oli samantien alistamassa ja riepottamassa muita tavatessa, mutta nyt osataan mennä jo hienosti ensin rauhassa haistelemaan ja tutustumaan ennen kun käydään päälle. Vieläkin Nova kyllä harrastaa mielellään muitten läpsimistä eikä isojakaan koiria pelätä, mutta todella nätisti osaa silti yleisesti ottaen olla! Ollaan oltu myös tosi onnekkaita kun Nova on päässyt leikkimään kaikenkokoisten koirien kanssa, ja neiti tuleekin todella hyvin juttuun sekä 40kg että 400g kanssax) Pentutreffeillä ollaan myös siirrytty jo isompien puolelle, huomenna olis taas tarkoitus mennä jos vaan saadaan aikataulultaan onnistumaan... Käydään myös mielellään kylässä leikkimässä, ja pientä läpimurtoa on alkanut tapahtua penskan ja mun vanhempieni luona asustelevien kissojen välillä! Viimeksi kun siellä käytiin, eivät kummatkaan enää sähisseet ollenkaan ja jopa meidän ujompi vanhaherra Elmeri, joka ei siis ole aiemmin suostunut Novan kanssa edes samaan huoneeseen, uskaltautui nyt vain metrin päähän neidistä kun väsynyt nukkui pöydän alla! Kyllä niistäkin vielä kavereita saadaan...x)