historian ehkä lyhyin kuulumispostaus.

Penskoilla pyörähti sunnuntaina yhdeksäs viikko käyntiin ja vaikka itse en ole huomannut Novassa vielä sitten minkäänlaista kasvua, hieman jopa pelästyin tuota allaolevaa kuvaa kun ollaan jo niin ison tytön näköisiä! Liekö sitten kuvakulma vai mikä, mutta varsinkin korvat ja koivet näyttävät ihan älyttömän isoilta. Myös kuvaan tulleet kommentit Facebookissa kielivät neidin kasvupyrähdyksestä, joten kai täällä sitten jotain on tapahtunut vaikkei sitä itse osaakaan hahmottaa jatkuvasti pennun kanssa hääräilevänä.

Eilen illalla toisen pentukurssikerran jälkeen loikoiltiin kaikki kolme mukavasti sohvalla ja alettiin siinä sitten leikkaamaan Novan kynsiä toistamiseen. Tämä kerta meni jo paljon hienommin, ei edes yritetty rimpuilla enää paljoakaan eikä kiljuntaakaan tarvinut enää kuunnella. Tosin yhden kynnen kohdalla neiti vaihtoi hieman asentoa juuri kriittisellä hetkellä, joten ytimeenhän ne sakset napsahtivat. Yllätyin kuitenkin kovasti Novan reaktiota, pieni inahdus vain pääsi ja sen jälkeen ainoastaan tuhahdeltiin kovaan ääneen että 'mitä sä nyt oikein menit tekemään? hohhoijaa'. Verentulo olikin ensimmäinen mistä edes tajusin tuon virheen. Namien perään siis täällä selvästi ollaan;)

Tämä päivä meneekin vaan rentoillessa, meen vasta yövuoroon joten suunnitelmissa olis käydä tässä viereisessä puistossa hieman riehumassa pitkän liinan kanssa kunhan Joonas vaan tulee kotiin. Seuraavaan kertaan!