Mistäpä sitä edes aloittais... Suunnattiin tänään siis ennen aamu seitsemää auto kohti Nastolaa, jossa järjestettiin Suomen Seurakoirayhdistyksen toimesta erikoisnäyttely FCI -ryhmille 1, 2, 5, 6 ja 9. Shiboja oli tosiaan ilmoittautunut mukaan 30, joten lähdin jo valmiiksi kaikkeen varautuneena liikkeelle, sillä esim. väritykseltään ja muodoltaan Nova ei ole ihan vielä valmis, jonka luulin kuitenkin 'sallittavan' vasta 10kk ikäiselle junnuluokkalaiselle. Tulos oli kuitenkin jotain mitä en todellakaan olisi osannut odottaa...
Eikä siis hyvään suuntaan, jos tuosta nyt sen kuvan sai. Meitä ennen ehti mennä lukuisa määrä muita shiboja, jotka seurattuamme huomasimme tuomarin olleen melkoinen ERI -kone, jakoi tuon parhaimman tittelin lähestulkoon jokaiselle, ja SA:n sai myös moni. En odottanut itse siis Novalle tuota ERI:ä, mutta en kyllä todellakaan H:ta jonka lopulta saimme. Tai edes tuo H ei olisi ollut mielessäni niin hirveä pettymys, jos olisin saanut sen tuomarilta hieman asiallisempaan sävyyn.
Tiivistettynä Nova oli siis ilmeisesti täysin vastakohta kaikesta mistä hän pitää, oli 'aivan liian pieni joka tavalla', vääränlaiset korvat, virheellisen mallinen pää, ei poskia, häntä ei ollut sitä mitä olisi pitänyt olla eikä ollut urajiroa ollenkaan. Ja kaikki tämä siis vasta alle vuoden ikäisellä, onhan tietenkin niitäkin jotka ovat jo pentuluokassa täydellisessä turkissa ja muodossa, mutta tosiaan ajattelin ettei meitä nyt ihan noin paljoa rokotettaisi junnuluokassa varsinkaan, kun kaikki muut tuomarit ovat aina kehuneet ja Raumallakin selvästi todella tiukka tuomari meille antoi EH:n. No, kaikki tuomarit ovat erilaisia, ei tälle mitään voix(
Arvostelujen laajuudesta pitää kyllä antaa plussaa tuomarille, lappu on ihan täynnä tekstiä ja tuomari kävi vielä henkilökohtaisesti jokaiselle selittämässä miksi antoi kyseisen arvostelun. Kuitenkin toteutuksesta olin jälleen lähes tyrmistynyt, tuomari totesi mulle kaikki viat lueteltuaan, että 'kyllä varmaan itsekin olet näistä tietoinen, joten miksi toit tällaisen koiran näyttelyyn?'. Parempi onni ensi kerralla, eikö?
Loppuun vielä kehaisen tuota pikku rimpulaani, vielä meillä on tekemistä kärsivällisyyden kanssa, mutta neiti jaksoi todella hienosti ja musta esiintyi paremmin kuin koskaan vielä ennen<3 Harjoitusta, harjoitusta...