joulukalenteri ja pipariohje.


Niin vaan ollaan tätäkin vuotta päästy jo joulukuuhun asti, ja sain jopa toteutettua ajatukseni Novan joulukalenterista! Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja näin kahden päivän perusteella uskallan sanoa samaa myös neidin puolesta:D Jokaiselle päivälle on siis oma pieni pussinsa, josta paljastuu aina jokin pieni herkku aamuisin - on kananjalkoja, sonninsutia, naudan mahaa, henkitorvea sekä itseleipomiani koirapipareita, joiden ohjeen laitan postauksen loppuun. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, olivat meinaa erittäin helppoja tehdä ja ainakin täällä mentiin niistä niin sekaisin, että olen opettanut nyt kahden päivän aikana Novalle erilaisia temppuja ja käskyjä, joille se ei ole ennen edes korviaan lotkauttanut saati sitten suostunut tekemään!


Pipariohje on tosiaan peräisin lauantaiselta käynniltä Musti&Mirrissä, missä näitä oli karvakavereille tarjolla ohjeineen. Itse tein ohjeen tuplana ja sekoitin kaksi erilaista ruokapussia vehnäjauhoihin, joita kannattaa oikeasti laittaa reilusti - niin paljon, ettei taikina ota yhtään kiinni. Tajusin vasta toteutusvaiheessa, että eihän mulla ole lainkaan piparimuotteja, joten kätevästi sitten leikkasin kaulitusta taikinasta veitsellä erimallisia paloja:D Oma taikinani jäi myös hieman paksuksi, joten pidin sitä uunissa kiertoilmalla 150asteessa noin tunnin, ohuemmat piparit paistuvat varmasti nopeammin!
Suora kopio Musti&Mirrin ohjeesta siis alla:



joulun parhaat piparit koiramaiseen makuun

1 pussi natures:menu säilykeruokaa (300g)
2-4dl peruna- tai vehnäjauhoja

Sekoita jauhot säilykkeeseen rakennetta tunnustellen. Kun rakenne muistuttaa piparkakkutaikinaa, on jauhoja riittävästi.

Kauli taikina levyksi jauhotetulla pöydällä varoen, ettei utelias kuono eksy väliin.

Leikkaa taikina muoteilla sopiviksi pipareiksi, siirrä pellille lastalla. Nosta koira sivuun pelliltä ja kerro sille, että piparit syödään vasta kypsinä.

Paista piparit 175-asteisessa uunissa rapeiksi!

Reseptin kehittely: Anna-Riikka Laosmaa, avulias koemaistaja: Börje-bokseri


Kuten siis jo totesinkin, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Aika varmasti tulen itsekin näitä vielä uudestaankin leipomaan, senverran toimivia ovat koulutuksessa, että saa nähdä tuleeko enää koskaan toista yhtä toimivaa herkkua vastaan:D Ainoa juttu näissä on, että ovat paikkapaikoin hyvin kovia ja vaikeita murtaa pienemmiksi, tosin tähänkin olisi varmaan auttanut jos olisi paistanut pipareita hieman vähemmän aikaa... Kertokaahan ihmeessä, jos päädytte kokeilemaan! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti